Matka jatkuu 22/3-10 Hopeakaupasta,Kolanin kukkuloille ,Kesareaan ja Kirkastusvuorelta hotelliin.

Nämä kaksi kuvaa kuuluu alemmas. Tippuivat pois niin laitoin ne tänne kun en saanut niitä väliin.Tämä kuva kuuluu Jordanin alkulahteitten pariin.

Olemme kiertäneet luontopolun ja nyt lähdemme jatkamaan matkaa.
Tämä on myös Filippoksen Kesarean vanhan kaupungin muuria ja portti kaupunkiin.

Tästä vasta jatkuu matkamme .

Tällaisia täällä on maisenat kun jatkamme Golanin kukkuloille. Vai onko tämä jo niitä?

Tässä on Israelin armejan tukikohta. Ompa paljon tutkia. Täältä näkevät joka puolelle rajan taaksekin. Sanovat että näkee Damaskoksen kadulle ketkä siellä liikkuu.

Ei olis saanut ottaa kuvaa, mutta vahingossa tuli otettua.
Viinitarhoja näkyy. Tuolta kukkuloilta tulee parhaat viinirypäleet .
Olemme kokoajan nousussa ja tie kiemurtelee hedelmä ja viinitarhojen välistä. Tämä on viljavaa maata.
Kuinkakohan korkealle kohoamme, taivaaseenko? no ei sentään vielä.

Tuolta alhaalta me tulimme ja vielä on matkaa.

Kallio täällä on tämän näköistä, vulkaanista.
No nyt ei auto pääse pitemmälle jotenka saamme kävellä lopunmatkan..

Mikä ostaja tämä on, kauppakärry täys kiviä ja itse kuin luuranko.

Nyt olemme huipulla. Tämä on vanha syyrian tukikohta. Jonka Israel valloitti.

Onpa täältä näköalat. tuolla näkyy joku kaupunki, ja kiemurtava tie.

Hermonin vuoren lumiset huiput. Libanonin raja on siellä vuorella.
Suumasin niin Hermonin lumiset vuoret näkyvät.

Täällä ne syyrian sotilaat piileskelivät juoksuhaudoissa,

Kaupunkia en muista. mutta hyvin ovat sotilaat täältä nähneet, tässä voi ihmetellä kuinka Israel pystyi valloittamaan tällaisen kukkulan.

On kaunis aurinkoinen päivä, Pakko pitää iso lierihattu päässä ettei kasvot pala.

Tässä meidän joukkoa.

Kamerat täällä räpsii. Juoksuhaudat kiemurtelevat huipuh reunaa.
Otanpa kuvan matkan johtajista juoksuhaudossa, Reijo, ja Heikki vaimoineen.
Tässä sitten minä rakkaani kanssa, vaan emme pudonneet juoksuhautaan.

Kuvassa näkyvissä oviaukoista johti raput syvälle vuoren uumeniin. (keltainen ja valkoinen) Nyt lähden bussille ja sitten jatketaan matkaa.
Tässä ohitamme yhden Israelin tukikohdan. Tällaisissa sotilaat asuvat

Kraateri järvi tässä ruokapaikan vieressä. Toiset menivät syömään ja me nautimme hedelmät.
Kiipesin viereisen rakennuksen katolle ja otin kuvia, Tuolla ystävämme syövät.
Mutta mitä tekee Heikki. Hän näppäilee jotakin. No tietenkin on netissä. Hänellä kun on se puhelimessa.
Kirsikkapuut kukkii. Taustalla on pengerrettyja viljelyksiä.

Muistaakseni tuolla ylhäällä on Libanonin raja joka hakaisee kaupungin halki. Asukkaat pystyvät keskustelemaan toisilleen rajan yli.

Kirsikkapuu kukkii
Tällaisia on talot, katoilla on vesisäiliöitä, joista saadaan lämmin vesi.
Tuolla kaukaa rinteessä on puolikilometriä pitkä linnanraunio

Tuolla näkyy se rajakaupunki taas.
Tässä on puolenkilometrin rauniot toiselta puolelta.

Banijas, Filippoksen Kesarea.

Merkittävä tapahtuma: Vapahtaja kokoontui opetuslastensa kanssa Filippoksen Kesareaan. Täällä Pietari julisti, että Vapahtaja oli “Messias, elävän Jumalan Poika”. Silloin Vapahtaja lupasi Pietarille “taivasten valtakunnan avaimet” (Matt. 16:13–20).

Nyt lähdemme katsomaan lähdettä ja sitten pienelle kierrokselle luontopolulle.

Jordanin alkulähteet.

Tämä suuri lähde sijaitsee Hermonin juurella. Se on yksi Jordanin alkulähteistä. Tällä alueella hallinnut Herodes Filippos rakensi tänne kaupungin keisarinsa ja itsensä kunniaksi. Aiemmin paikan nimenä oli ollut Paneas; nykyisin se on Banijas tai Filippoksen Kesarea.

Tässä seison Eeva Laihon kanssa Jordanin reunalla

Vesi on kirkasta Jordanin virrassa

Ja Jordanin koski kuohuaa.
Tässä vanha Roomalainen silta.

On kuin vaeltaisimme viidakossa. Linnut laulaa ja metsä on tiivistä

Kävelimme luontopolkua Kesaerissa, jossa on vanhoja raunioita.
Appelsiinejäkin siellä kasvoi

Tässä pieni vesiputous.

Matka jatkuu. Pientä kapeata polkua .

Mitäs tuolla alhaalla näkyy?
Tässä Filippoksen Kesarean kaupungin vanha portti.
Oppaamme kertoo siitä.

Tästä puuttuu ne kaksi kuvaa jokat on alussa.

Tuolla alhaalla näkyy kaksi sonnia. Ihan ovat irrallaan. Onneksi on niin jyrkkä rinne etteivät pääse tänne

Tähä kuuluu se kuva joka on alussa kun tulemme luontopolulta.

Ja jatkamme matkaa Bussilla

Tulemme Autuuksien vuorelle
Kaunis puutarhan kautta kävelemme kirkolle
Menemme Vuorisaarnan kirkkon sisälle. Ompa kaunista.

Lauloimme Maa on niin kaunis kirkas luojan taivas,,..



Ei voi muuta kuin ihailla.

1 Nähdessään kansanjoukot Jeesus nousi vuorelle. Hän istuutui, ja opetuslapset tulivat hänen luokseen.

2 Silloin hän alkoi puhua ja opetti heitä näin:

3 "Autuaita ovat hengessään köyhät,
sillä heidän on taivasten valtakunta.
4 Autuaita murheelliset:
he saavat lohdutuksen.
5 Autuaita kärsivälliset:
he perivät maan.
6 Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja
jano:
heidät ravitaan.
7 Autuaita ne, jotka toisia armahtavat:
heidät armahdetaan.
8 Autuaita puhdassydämiset:
he saavat nähdä Jumalan.
9 Autuaita rauhantekijät:
he saavat Jumalan lapsen nimen.
10 Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden vuoksi vainotaan: heidän on taivasten valtakunta...............

Kirkon ympärillä on kaunis puutarha,

Reijo ja Marjatta autuuksien kirkon terassilla.
Reijo otti myös minusta ja Sulosta kuvan kirkon terassilla. Täältä oli kaunis näköala alas laaksoon ja Genessaretin järvelle.

Tähän voisin jäädä asumaan. Genessarin järvi ja Tiberias taustalla
Tiberiakssen kaupunki näkyy järven toisella puolella.
Maannantaipäivän retket oli käyty ja nyt on syöty, pidettu iltahetkija nyt nukkumaan

Ilta tummui ja tässä kuva meidän parvekkeelta.

Rinteelle päin.
Istumme kuutamossa vaikka olemme sisällä hotellissa.

Mutta kummallisessa asennossa on kuu.

Meillä puolikuu on toisessa asennossa. Mistäköhän se johtuu?

Kurkistan vielä alas kadulle.

Sitten iltarukous .

Levolle lasken luojani

armias ole suojani,

Jos vuoteeltain en nousisi ,

taivaaseen ota tykösi. amen.

Hyvää yötä!

Matka jatkuu huomenna